Edunvalvontavaltakirja on hieman saman kaltainen asiakirja kuin testamenttikin siinä mielessä, että sen laatimista saatetaan toisinaan harkita, mutta syystä tai toisesta se jää usein vain ajatuksen tasolle. Kuten testamentti, edunvalvontavaltakirjakin on asiakirja, joka melkeinpä jokaisen meistä kannattaisi laatia. On toki mahdollista, että sille ei koskaan tule käyttöä, ja aina parempi niin. Jos kuitenkin tulee, saattaa pahimmassa tapauksessa olla jo liian myöhäistä sitä enää laatia sitten, kun se tilanne ja tarve todella on käsillä, ja sellaisessa tilanteessa edunvalvonnan järjestäminen voi olla hyvinkin vaikeaa kaikkine pitkäkestoisine lupaprosesseineen ja selvitystöineen.

Tyypillisimmillään edunvalvontavaltuutus tehdään puolisoiden välillä, ja lapset määrätään toissijaisiksi valtuutetuiksi. Laki ei sinänsä estä tekemästä pidempääkin valtuutettujen ketjua, mutta se ei välttämättä ole mielekästä, jos sopivia, luotettavia ja tehtävän hyväksyviä henkilöitä löytyy joka tapauksessa lähipiiristä. Yleensä on suositeltavaa tehdä valtuutus yhdelle päävaltuutetulle, sekä enintään 1-2 varavaltuutetulle, esim. lapsille ikäjärjestyksessä.

Edunvalvontavaltakirjasta on hyvä keskustella etukäteen läheisten kanssa, jos sen laatiminen on suunnitteilla, koska valtuuttaminen ei ole järkevää, jos valtuutetut eivät ole valmiita tai kykeneviä ottamaan tehtävää vastaan. On näet muistettava, että tehtävän vastaanottaminen on täysin vapaaehtoista ja valtuutetun itse päätettävissä oleva asia. Ketään ei siis voida pakottaa tehtävään.

Jos valtuutetut eivät suostu tehtävään, tai ovat muutoin estyneitä, saattaa syntyä tilanne, jossa joudutaan hankkimaan julkinen edunvalvoja. Tällä on omat hyvät ja huonot puolensa, jotka on syytä muistaa. Ensinnäkin julkinen edunvalvoja hoitaa tehtävää viran puolesta, joka asettaa tehtävälle tietyn vähimmäistason, mutta valitettavasti tämä on usein se, mitä ylipäätään enintään tehdään, ja inhimillisempi, henkilökohtaisempi avustaminen, ja etenkin valtuuttajan toiveiden kuuleminen saattaa jäädä hyvin vähäiseksi. Vastaavasti julkisesta edunvalvojasta ei pääse kovin helposti eroon, eikä tehtävää voi helposti siirtää esim. läheiselle, koska lähtökohtaisesti julkisen edunvalvojan katsotaan olevan ”vahvemmassa” (ammatillisessa) asemassa kuin läheisen, jos läheinen on tällaisissa asioissa maallikko.

Edunvalvontavaltuutuksessa on myös muistettava miettiä sitä, mitä kaikkea valtuutuksen halutaan koskevan. Yleisin tapa on antaa valtuutus kaikkien asioiden hoitamiseen, joihin ei itse enää kykene, mutta valtuutus voi olla myös spesifisempi, ja koskea esimerkiksi vain päivittäisasioita, muttei joko lainkaan, taikka sitten hyvin tarkkaan rajoitetusti muita taloudellisia asioita. Valtuutetun on puolestaan muistettava se, että ns. täysimääräinenkään valtuutus ei anna oikeutta tehdä millaisia tahansa oikeustoimia valtuuttajan puolesta, vaan laki asettaa sille tietyt rajat, ja jotkin merkittävämmät oikeustoimet ovat joko luvanvaraisia, taikka kokonaan kiellettyjä, tilanteesta riippuen.

Valtuutetun on siten ymmärrettävä ja huomioitava se, että tehtävän hoitamisessa on noudatettava tiettyjä lain edellyttämiä velvollisuuksia, ja tarvittaessa oltava valmis osoittamaan kirjanpidon kautta, miten edunvalvontatointa on hoidettu, ja annettava tästä pyydettäessä selvitys viranomaiselle. Tehtävän vastaanottamista ei ole sinänsä syytä pelätä, mutta on hyvä etukäteen selvittää, mitä se käytännössä tarkoittaa ja edellyttää, erityisesti ajankäytöllisesti, ja onko siihen oma elämäntilanne huomioiden realistisia mahdollisuuksia. Osin tästä johtuen ensisijainen valtuutettu onkin juuri puoliso, koska usein keskinäisen talouden hoidossa ei tapahdu edunvalvonnan myötä välttämättä kovinkaan suurta muutosta, toisin kuin jos ulkopuolinen – olkoon sitten oma lapsi tai muu hyvin läheinen henkilö – ryhtyy tehtävään, voi kestää aikansa tottua ja oppia tietyt käytännöt ja perusasiat, ja tehtävä voi siten tuntua työläältä, ainakin alkuunsa.

———–

Koska edunvalvonnan tarve voi siis ilmetä hyvin lyhyelläkin varoitusajalla, käytäntönämme on laatia valtuuttajan lisäksi jokaiselle valtuutetulle oma alkuperäiskappale valtakirjasta, johon liitetään myös suostumusasiakirja tehtävän vastaanottamiseen. Näin ollen riski siitä, että valtakirjaa ei löydykään silloin kun sitä tarvittaisiin jää mahdollisimman pieneksi, ja toisaalta myös valtuutettu tai varavaltuutettu voi sen toimittaa suostumuksen kera viranomaiselle viipymättä edunvalvontatarpeen ilmetessä.

Erityisesti näinä aikoina, kun sosiaalisen etäisyyden pitämistä korostetaan, olemme rakentaneen asioinnin mahdollisimman pitkälle sähköisiä välineitä hyödyntämällä. Edunvalvontavaltakirjan ja suostumusasiakirjojen laadinta pystytään hoitamaan aina allekirjoittamiseen saakka käytännössä kokonaan sähköisesti. Suostumusasiakirjoja ei tarvitse allekirjoittaa tai päivätä samassa tilaisuudessa, kunhan ne ovat itse valtakirjan kanssa löydettävissä samasta paikasta. Itse valtakirjaa ei myöskään tarvitse muiden allekirjoittaa kuin itse valtuuttajan, sekä tietystikin todistajien, jotka järjestyvät yrityksemme puolesta ilman erillistä veloitusta.

Asioimme ensisijaisesti sähköpostitse. Toimeksiannon aluksi toimitamme asiakkaalle ns. perustietolomakkeen, jonka yhteydessä on alustavia ohjeita edunvalvontavaltakirjan laatimiseksi, mistä on lähtökohtaisesti kysymys, sekä mitä milläkin pyydetyllä tiedolla tarkoitetaan. Samalla nojaamme vahvasti myös siihen periaatteeseen, että mieltä askarruttavia kysymyksiä saa, ja myös pitää kysyä. Pidämme erittäin tärkeänä sitä, että edunvalvontavaltakirja laaditaan mahdollisimman pitkälti asiakkaan ajatuksia ja tarkoituksia silmällä pitäen. Mielestämme palvelun tarkoitus nimenomaisesti on alusta loppuun saakka neuvoa, auttaa ja jäsennellä aikomukset ja tarkoitukset paperille, ja varmistaa, että teksti tulee laadittua lain edellyttämät muotovaatimukset täyttäen.

Perustietolomakkeen täyttämällä ja palauttamalla ryhdymme luonnostelemaan itse asiakirjaa. Toimitamme luonnoksen tutustuttavaksi ja kommentoitavaksi etukäteen ennen allekirjoitusajankohdan sopimista, jolloin asiakas tietää, millaisesta asiakirjasta on kysymys.

Suosittelemme kaikille edunvalvontavaltakirjan laatimista, jos se edes hetkellisesti käynyt joskus mielessä. Se on kuitenkin asiakirja, jonka laatimalla ei voi hävitä mitään.

Laadimme edunvalvontavaltakirjat aina kiinteällä hinnalla 270 euroa ilman yllätyskuluja. Hinta sisältää sekä arvonlisäveron että todistuspalkkion osuuden.

Ota siis rohkeasti yhteyttä!